![]() |
||||||||
Purjehdusperinne
|
Miehet merilläLaivan ja miehistön kohtalo oli usein viime kädessä kiinni merimiesten ammattitaidosta. Laivoissa ei ollut valoja, joten sysimustassa yössäkin miehistön oli tunnettava laiva kuin omat taskunsa, köysien paikat oli löydettävä myös pimeydessä. Työpäivä kesti yleensä 12 tuntia, ja siihen päälle tulivat vielä ankarien sääolojen aiheuttamat ylimääräiset työt. Viime vuosisadalla, sekä vielä 1900-luvun kahdella ensimmäisellä kymmenluvulla oli parin ja kolmenkin vuoden poissaolo kotimaasta tavallista. Vuorokaudet kuluivat työtä tehden ja nukkuen. Lauhkeat pasaativyöhykkeet
tarjosivat tervetullutta vaihtelua ankariin oloihin. Lämpimät
ja tasaiset tuulet olivat kuin lepoa verrattuna ankarina puhaltaviin myrskytuuliin.
Miehistö palautui aiemmista rasituksista ja keräsi voimia tuleviin
koitoksiin.
|
![]() © Museovirasto / Suomen merimuseo |
||||||